Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tekevät joka vuosi
musikaalin yleisölämpiöön lyhyitä ohjelmanumeroita, kouluttautuakseen teatterin
ja musikaalin tekemiseen. Tässä blogitekstissä siis hieman fiiliksiä
musiikkiteatteri 1-kurssin
opiskelijoilta. Muutamasta esityksestä ei ole tekstiä, mutta ne voit nähdä paikanpäällä!
”Dingo-fanit”
Kun meidän pienryhmälle annettiin aiheeksi fanittajat, niin
koko ryhmä oli innoissaan. Porukassamme oli jopa pieniä Dingo-faneja, joten
tehtävä oli helppo. Mietimme heti
vaatetusta: olisiko se nykyaikainen kasari-fani vai tulisiko 80-luku yleisön
luokse? Valitsimme jälkimmäisen. Katsoimme videoita 80-luvulta; erityisesti
kiinnitimme huomiota pukeutumiseen ja puhetapaan. "Vanhemmat ei niinku
ymmärrä tätä meijän fanitusta!". Olin itse todella innoissani kun sain heti ideaksi pyytää äidin
80-luvulta ostetun vaatesetin ja mummilta isot kasaririllit! Lopulta päätimme tehdä fanien keikalle
pääsystä vaikeampaa ja keksimme, että ovellapa seisoo portsari joka ei päästä
heitä sisään; kenties riehumisen vai nuoren iän takia? Kun ensi-ilta koitti ja olimme
sopineet, että kun Neumann tulee niin järjestämme kauhean fanituskohtauksen.
Kävikin sitten niin hassusti, että kenenkään ei edes tarvinnut miettiä
huutavansa vaan se tuli automaattisesti hänet nähtyä! – Taina Kuronen
”Korttipeli”
Ensimmäinen ajatukseni lämpiöesityksistä oli lähinnä
”mitääääh?”, Katsoimme aiempien vuosien esityksiä videoilta ja hämmästelimme
niiden taiteellisuutta. En ollut aiemmin koskaan nähnyt esityksiä lämpiössä, joten
olin asiasta täysin pihalla. Pian sain kutienkin ajatuksesta kiinni, ja oman
ryhmäni työ alkoi kehkeytyä. Kuulun tämän vuoden lämpiöesitykseen jossa
ryhmäläisemme ovat eläimiä, jotka pelaavat korttia rytmitetysti. Idea lähti
musikaalin päähenkilöiden lapsuuteen liittyvistä leikeistä. Mahtavan palautteen
ansiosta olen saanut lisää rohkeutta esiintyä ja hyvää fiilistä! perjantain
ensi-illan jälkeen fiilikset oli ihan katossa ja meno ihan sick! – Ilona ”ipu”
Aunola
”Peilikuvia”
Ensimmäisen kerran, kun kuulin mahdollisuudesta osallistua
musikaaliin käymällä musiikkiteatterin kurssin olin innoissani ja halusin
tietenkin mukaan. Syksy kului ja pian alkoi lämpiöesitysten suunnittelu.
Peilikuva-idea tuli esiin ja oma ryhmäni lähti työstämään sitä. Toteuttaminen
lähti hyvin käyntiin ja ryhmä toimi hyvin yhdessä. Saimme Antin säveltämän
kappaleen sovitettua koreografiaan ja ”lammen” rakentaminen tuulikaappin
viimeisteli esityksen. Nyt pari esiintymistä kokeneempana oppii virheistä ja
saa ne korjattua. Ensi-ilta sujui ryhmäni osalta hyvin, ja musikaalin jälkeen
oli ihanaa nähdä musikaalissa esiintyneiden ilmeitä ja tunteita. onnellisuus
paistoi heidän kasvoiltaan ja ilo todella tarttui! Itselläni halu päästä
ensi vuonna musikaaliin kasvoi entistä suuremmaksi! – Sanja Kalliojärvi
”Erkaneminen”
Lämpiöesitysten valmistaminen aloitettiin erilaisten
musikaaliin liittyvien fiilisten ja teemojen hakemisella. Performanssimme
"Erkaneminen" idea syntyi tarinan keskeisten henkilöiden
kokemuksista. Esitystä kuvaavat mm. sanat kuminauha, tavoitteleminen,
sotkeutuminen, muistot ja vesi. Esitys ehti matkan varrella muuttua todella
paljon alkuperäisestä versiostaan ja kun lopulta saimme sen kasaan, tajusimme
luoneemme jotain hyvin vangitsevaa, joka virittää katsojan musikaalin
tunnelmiin. - Saana Erkkilä ja Brendan Boyle
”Lumienkeli”
Nimestä huolimatta esityksellä ei ole mitään tekemistä lumen
kanssa. Alun perin meidän piti tehdä video missä hihhuloimme lumessa, mutta
lunta ei ikinä tullutkaan, niin oli plan B:n aika. Yksi ryhmäläisistämme keksi
koreografian valitsemaamme musiikkiin. Tässä vaiheessa oli 6 hengen ryhmä
kutistunut 4 hengen ryhmäksi. Lopulta
esityksemme alkoi muokkaantumaan Susannan
(teatteriopettajan) ansiosta (tai syystä, kummin vain), ja loppujenlopuksi saamme nyt hiki otsassa
vääntää jokaiseen esitykseen uusi sateenvarjo, mikä tehdään kreppipaperista,
vain jotta rikomme sen heti kaatamalla vettä sen päälle. Noh, kaiken tämän työn
ja vaivan jälkeen, se on kyllä sen arvoista. Vieläkin nousee hymy huulille, kun
muistelee hetkellä jolloin esiinnyimme musikaaliheepoille ja esityksen
päätyttyä he hukuttivat meidät suureen aplodi- ja vislausmereen. Tämän
kokemuksen myötä olen valmis vastaamaan ensi vuoden haasteisiin leuka pystyssä
ja valmiina seikkailuun! – Laura
Suominen