17. tammikuuta 2014

Spottivalossa muvalaiset

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tekevät joka vuosi musikaalin yleisölämpiöön lyhyitä ohjelmanumeroita, kouluttautuakseen teatterin ja musikaalin tekemiseen. Tässä blogitekstissä siis hieman fiiliksiä musiikkiteatteri 1-kurssin opiskelijoilta. Muutamasta esityksestä ei ole tekstiä, mutta ne voit nähdä paikanpäällä!

”Dingo-fanit”
Kun meidän pienryhmälle annettiin aiheeksi fanittajat, niin koko ryhmä oli innoissaan. Porukassamme oli jopa pieniä Dingo-faneja, joten tehtävä oli helppo.    Mietimme heti vaatetusta: olisiko se nykyaikainen kasari-fani vai tulisiko 80-luku yleisön luokse? Valitsimme jälkimmäisen. Katsoimme videoita 80-luvulta; erityisesti kiinnitimme huomiota pukeutumiseen ja puhetapaan. "Vanhemmat ei niinku ymmärrä tätä meijän fanitusta!". Olin itse todella innoissani kun sain heti ideaksi pyytää äidin 80-luvulta ostetun vaatesetin ja mummilta isot kasaririllit! Lopulta päätimme tehdä fanien keikalle pääsystä vaikeampaa ja keksimme, että ovellapa seisoo portsari joka ei päästä heitä sisään; kenties riehumisen vai nuoren iän takia? Kun ensi-ilta koitti ja olimme sopineet, että kun Neumann tulee niin järjestämme kauhean fanituskohtauksen. Kävikin sitten niin hassusti, että kenenkään ei edes tarvinnut miettiä huutavansa vaan se tuli automaattisesti hänet nähtyä! – Taina Kuronen

”Korttipeli”
Ensimmäinen ajatukseni lämpiöesityksistä oli lähinnä ”mitääääh?”, Katsoimme aiempien vuosien esityksiä videoilta ja hämmästelimme niiden taiteellisuutta. En ollut aiemmin koskaan nähnyt esityksiä lämpiössä, joten olin asiasta täysin pihalla. Pian sain kutienkin ajatuksesta kiinni, ja oman ryhmäni työ alkoi kehkeytyä. Kuulun tämän vuoden lämpiöesitykseen jossa ryhmäläisemme ovat eläimiä, jotka pelaavat korttia rytmitetysti. Idea lähti musikaalin päähenkilöiden lapsuuteen liittyvistä leikeistä. Mahtavan palautteen ansiosta olen saanut lisää rohkeutta esiintyä ja hyvää fiilistä! perjantain ensi-illan jälkeen fiilikset oli ihan katossa ja meno ihan sick! – Ilona ”ipu” Aunola

”Peilikuvia”
Ensimmäisen kerran, kun kuulin mahdollisuudesta osallistua musikaaliin käymällä musiikkiteatterin kurssin olin innoissani ja halusin tietenkin mukaan. Syksy kului ja pian alkoi lämpiöesitysten suunnittelu. Peilikuva-idea tuli esiin ja oma ryhmäni lähti työstämään sitä. Toteuttaminen lähti hyvin käyntiin ja ryhmä toimi hyvin yhdessä. Saimme Antin säveltämän kappaleen sovitettua koreografiaan ja ”lammen” rakentaminen tuulikaappin viimeisteli esityksen. Nyt pari esiintymistä kokeneempana oppii virheistä ja saa ne korjattua. Ensi-ilta sujui ryhmäni osalta hyvin, ja musikaalin jälkeen oli ihanaa nähdä musikaalissa esiintyneiden ilmeitä ja tunteita. onnellisuus paistoi heidän kasvoiltaan ja ilo todella tarttui! Itselläni halu päästä ensi vuonna musikaaliin kasvoi entistä suuremmaksi! – Sanja Kalliojärvi

”Erkaneminen”
Lämpiöesitysten valmistaminen aloitettiin erilaisten musikaaliin liittyvien fiilisten ja teemojen hakemisella. Performanssimme "Erkaneminen" idea syntyi tarinan keskeisten henkilöiden kokemuksista. Esitystä kuvaavat mm. sanat kuminauha, tavoitteleminen, sotkeutuminen, muistot ja vesi. Esitys ehti matkan varrella muuttua todella paljon alkuperäisestä versiostaan ja kun lopulta saimme sen kasaan, tajusimme luoneemme jotain hyvin vangitsevaa, joka virittää katsojan musikaalin tunnelmiin. - Saana Erkkilä ja Brendan Boyle

”Lumienkeli”
Nimestä huolimatta esityksellä ei ole mitään tekemistä lumen kanssa. Alun perin meidän piti tehdä video missä hihhuloimme lumessa, mutta lunta ei ikinä tullutkaan, niin oli plan B:n aika. Yksi ryhmäläisistämme keksi koreografian valitsemaamme musiikkiin. Tässä vaiheessa oli 6 hengen ryhmä kutistunut 4 hengen ryhmäksi. Lopulta esityksemme alkoi muokkaantumaan Susannan (teatteriopettajan) ansiosta (tai syystä, kummin vain), ja loppujenlopuksi saamme nyt hiki otsassa vääntää jokaiseen esitykseen uusi sateenvarjo, mikä tehdään kreppipaperista, vain jotta rikomme sen heti kaatamalla vettä sen päälle. Noh, kaiken tämän työn ja vaivan jälkeen, se on kyllä sen arvoista. Vieläkin nousee hymy huulille, kun muistelee hetkellä jolloin esiinnyimme musikaaliheepoille ja esityksen päätyttyä he hukuttivat meidät suureen aplodi- ja vislausmereen. Tämän kokemuksen myötä olen valmis vastaamaan ensi vuoden haasteisiin leuka pystyssä ja valmiina seikkailuun! – Laura  Suominen