Tuotantokoordinaattori seinän takaa

”Ketun voima, kojootin voima ja Dingon voima…”, kuulen työhuoneeseeni, kun seinän toisella puolella harjoitellaan. Ohjaaja Kari Jagt huudahtaa: ”Joo! Ja hirvee myllerrys siinä nii”. Repliikki jatkuu: ” Ja pysyy aina ystävinä”.

Hymähdän ajatukselleni, että seinän takaa kuulemani lauseet ovat analogisia koko tälle musikaaliproduktiolle. Tähän tarvitaan erilaisia osaamisvoimia, kiihkeätempoista myllerrystä niin tuotannollisella kuin taiteellisella puolella, ja ennen kaikkea ystävyyttä.

Treeneissä voimat yhdistetään
tekemisen kautta.

Lukion ensimmäinen jakso, koeviikko ja 76 harjoitustuntia ovat takanapäin. Edessäpäin ovat pimenevät illat, räntäsade, toinen jakso, koeviikko, 130 harjoitustuntia, paljon muuta – niin kuin esimerkiksi joulu – ennen ensimmäistä kenraalinäytöstä. Tarvitsemme voimia, ja siksi kertaan repliikin, jonka kuulin seinän takaa. ”Ja pysyy aina ystävinä”, on oikeastaan se lupaus, joka syntyy yhdessä ”myllertämisestä”. Ystävyydenlupaus ja myllertäminen ovat toinen toistaan komppaava liitto ryhmälle, niin kuin D-vitamiini ja kalsium ovat keholle.

Työryhmämme on iso ja kädenojennuksia on lukuisia. Mukana on noin 80 opiskelijaa, 15 teatterialan ammattilaista, Dingo, Vaskivuoren lukion musiikkiseura ry, muut opettajat ja lukion henkilökunta, vanhemmat, Vantaan ammattiopisto Varia, Stadin aikuisopisto, Vantaan konserttitalo Martinus ja yhteistyöyritykset kuten Lippupiste. Ja mitä näiden kädenojennusten välissä on?

Ei mitään. (Noin puoli metriä ylempänä tosin on lyhyt etäisyys silmäparien välissä.)

Kaksi ihoa koskettaa eikä välissä ole esteitä. Toiset kädet osaavat sen mitä omani eivät. Toiset kädet jatkavat siitä, mihin minun käteni tehtävää ojentavat. Se on esteetöntä yhteistyötä.

Yksi ojennuksista on lipunmyynnin käynnistäminen ja siihen tehtävään on tarttunut Lippupiste. He ovat työnsä aloittaneet, ja vain kahdessa päivässä jo sata katsojaa on ostanut lipun!

Susanna Metsälä
Tuotantokoordinaattori