Kaikkien tuntemat popkappaleet muuttuvat musikaalinumeroiksi

Matin sovitustyön tuloksena musikaaliin
 on saatu mielenkiintoisia vivahteita. 

Musikaaliin kuuluu olennaisesti suuret joukkokohtaukset, joissa koko ensemble laulaa ja tanssii. Samoin tarvitaan kauniita ja tunteikkaita balladeja, leiskuvia duettoja sekä suoraviivaisia vauhtibiisejä. Onneksi Dingon tuotannosta löytyy kappaleita, joista on voinut työstää kaikkia näitä.

Muutamia suurimpia hittejä olen pitänyt koskemattomina, en ole sovittanut niitä juuri lainkaan. Joistakin kappaleista taas on tehty aika radikaalejakin versioita. Esimerkiksi Pistoolisankari-kappale sai uudet vaatteet Jamiroquain Virtual Insanity –hitin innoittamana. Muutamiin lauluihin on upotettu musiikillisia lainoja muiden esittäjien 1980-luvun hiteistä. 

Uutta sointiväriä ja erilaista soundimaailmaa musiikkiin tuovat instrumentit, joita Dingon kokoonpanossa ei (ymmärrettävästi) ollut. Kaunotar ja kulkuri –laulun säestääkin jousikvartetti, huilu ja piano alkuperäisen kitara- ja syntetisaattorisäestyksen sijaan.

Dingon musiikissa hienointa on tarttuvat melodiat ja silloisten nuorten miesten herkkä aitous. Olen varma, että Neumann kumppaneineen halusi aikanaan tehdä mahdollisimman hyviä ja koskettavia lauluja.

On ollut mielenkiintoista seurata, kuinka erilaisiksi Dingon tutut laulut muuttuvat, kun niitä laulavatkin tytöt. Monet tekstit saavat aivan uusia ja toisenlaisia merkityksiä ja näkökulmia. Samoin laulujen sanoissa mainitut henkilöt muuttuvat todellisiksi, kun roolihahmoja on nimetty heidän mukaansa.

Oli kiinnostavaa kuulla nykylukiolaisten suhteesta Dingoon. Moni opiskelija tuntui tietävän valtaosan biiseistä ja jopa osaavan ne valmiiksi ulkoa. Syy tähän löytyi usein heidän vanhemmistaan, jotka ovat siirtäneet oman nuoruutensa fanituksen kohteensa ja idolinsa seuraavalle sukupolvelle. Tavallaan monet Dingon lauluista on muuttumassa tai jopa jo muuttuneet kansallisomaisuudeksi ja nykyajan kansanlauluiksi.

Koko illan teokseen mahtuu musiikkinumeroita viitisentoista. Tämä tarkoittaa, että moni hittibiisi ei ole mahtunut mukaan musikaaliin. Ensisijainen valintaperuste on ollut dramaturginen, laulujen pitää kuljettaa tarinaa eteenpäin eikä vain pysähtyä kuvaamaan jonkin henkilön tuntemuksia. Toinen peruste on ollut, että mukaan on tietenkin pitänyt mahduttaa kaikkein suurimmat hitit; Dingon musiikkiin perustuvaa musikaalia ei voisi tehdä ilman Levotonta tuhkimoa. Myös Autiotalo, Nimeni on Dingo sekä Sinä ja minä kuullaan musikaalissa, mutta millaisissa yhteyksissä ja millaisina versioina? Se täytyy jokaisen tulla itse kokemaan, kuulemaan ja näkemään.


Matti Suomela
Kapellimestari