Koulullemme
on tullut tavaksi pakata vuosittain muutamana päivänä väki ja vehkeet bussiin
ja matkata yläkouluihin esiintymään. Tämän kulttuuritunnin repertuaariin yleensä
kuuluu paletin jokaista väriä: tanssia, musaa ja teatteria, myöskin pikku
maistiaisia musikaalista.
Tiistaina
vuorossa olivat Isoniittu ja Kilterin koulu. Keskiviikkona Peltola ja Mikkola,
jotka tulevat muun muassa näkemään varsinaisia kulkureita ja kaunottaria.
Tanssijoita nähdään silloin joraamassa ja laulamassa samaan aikaan. Tämä oli
ainakin minulle uusi ja jännittävä haaste. Tosin kuitenkin ihan helppo nakki
sen langattoman mikin pukemiseen verrattuna... Oli jännitävää huomata,
ettei voikaan kieriä lattialla miten hupajaa ja laulaa vakaasti samaan aikaan.
Hyppääminen saa ääneen jännittäviä yllärimuutoksia.
Vaskisbussilla huristeltiin alkuviikosta. |
Koulumme
musikaalit erottaa muista siitä, että me olemme kaukana ammattilaisista. Monet
kiipeävät isolle lavalle mahdollisesti ensimmäistä kertaa ja kaikille jokin on
uutta ja ihmeellistä. Tämä on kuitenkin jotain hyvin arvokasta. Meillä on oma
teatterin taikamme, joka syntyy siitä kaikesta tekemisen palosta.
Ammattilaiselle työ voi olla joinakin päivinä vain työtä. Meistä jokainen viettää
koululla enemmän aikaa kuin mikä oikeastaan tuntuisi normaalilta, ihan vain
halustaan oppia ja tehdä, päästäkseen osaksi tiivistä yhteisöä, ainutlaatuista
kokemusta ja erityistä musikaalia. Samaan aikaan tekemisessämme on mukana herkkyyttä
ja varmuutta. Olemme juuri inssistä läpi päässeitä kuskeja. Osataan kyllä
ja rohkemme reippaasti vaihtaa kaistaa, mutta muistamme katsoa
nopeusmittareita ja laittaa sen vilkun varmasti ajoissa päälle - emmekä
taatusti räplää radiota miten sattuu. Emme toistele omaa suoritustamme kuin
puhelinvastaajat, jotka toistavat sen "kuinka voin auttaa?" ehkä
tuhansia kertoja päivässä ajatellen samalla iltapäivän kauppalistaa. Jutussa
ollaan mukana jokaista solua myöten, jolloin esiintyjästä saa katsoja, hän itse,
että kanssaesiintyjät kaiken irti.
Musikaali tullaan näkemään konserttisalissa, mutta koulukiertueella ollaan pistäydytty vierailulla jumppasalissa. |
Olemme
hyvin etuoikeutettuja saadessamme mahdollisuuden näin valtavaan projektiin.
"Koulun musikaali" kun antaa usein mielleyhtymän koulun
jumppasalista, kotoa kootuista vaatteista, ääni kiertää. Meillä suuret rattaat
pyörivät, mutta pohjimmiltaan kaikki on rakennettu sen päälle, että koulustamme
löytyy intoa ja lahjakkuutta. Ilma sitä ei olisi ollut syytä kirjoittaa
musikaalia Nahkatakkinen tyttö.
Nahkatakkinen
tyttö valtaa koulukiertueen puitteissa vielä ensi viikolla Martsarin ja
Kartanonkosken koulut.
Kulkuri
Selma
2.
vuosikurssin tanssija