3. joulukuuta 2013

Aineeton

Tiistaina 19.11.2013 oli Helsingin Sanomien kulttuurisivujen pääuutisena Suomen Kulttuurirahaston tekemän tutkimuksen tulokset suomalaisista kulttuurin harrastajina. Tutkimuksessa kysyttiin yli 8000 henkilöltä mm. missä kaikissa kulttuuri- ja taidekohteissa olet käynyt? Suomalaisista kolmannes on käynyt teatterissa viimeisen kuuden kuukauden aikana ja lähes toinen kolmannes viimeisen kahden vuoden aikana.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, mikä vastaajien mielestä on taiteen tärkein tehtävä. Yli 50 % vastaajista kokee, että
  •          Taide tuo viihdytystä tai lohtua arkeen. (83 % vastanneista pitää tärkeänä taiteen tehtävänä)
  •          Taide tuottaa esteettisiä kokemuksia. (77 %)
  •          Taiteen tehtävä on yhdistää ihmisiä yhteisten kokemusten avulla. (66 %)
  •          Taiteen tehtävä on edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. (66 %)
  •          Taiteen tehtävä on avata tunteita ja tunnelukkoja. (64 %)
  •          Taiteen tehtävä on kuvata maailmaa sellaisena kuin se on. (59 %)
  •          Taiteen tehtävä on johdattaa syvälliseen ajatteluun. (54 %)

Lähestymme joulua ja markkinajoulu on jo nyt täydessä vauhdissa. Miellämme joululahjat usein materiaksi, rahalla hankituksi tai idyllisesti itse tehdyksi. Kuitenkin kivaksi materiaksi, vaikka kotimme olisi jo kukkuroillaan tunnelmanluojia, vaatteita, vempeleitä, kippoja ja kannuja, joita saatamme vielä jonakin päivänä tarvita tai jotka meitä jostakin menneestä muistuttaa. Toiset niistä ovat tarvehankintoja ja toiset ovat niitä hankintoja, joita ilmankin voisimme pyörittää arkea ja elää hyvää elämää. Uskon, että monilta ei puutukaan tavaraa, vaan aikaa, aikaa olla yhdessä ja muistaa se aika.
Kun katson noita prosenttilukuja ihmisten tärkeinä pitämistään taiteen tehtävistä, mietin, mikä konkreettinen pehmeä tai kova paketti tarjoaisi lahjan saajalle yhtä monipuolisesti yhtä tärkeitä asioita kuin taide. Mietintäni ei venyneenkään tuokion kuluttua tuota muita pakettiratkaisuja kuin hyvän kirjan ääneen luettuna toiselle ihmiselle ja sykähdyttävän elokuvan yhdessä katsottuna.
Jos kuusen alla olisikin lituskainen paperinen paketti, joka lupaa aikaa yhteiseen musikaali-iltaan. Se olisi lähes aineeton lahja, kun siitä syntyvän jätteen voi näytösillan jälkeen lajitella paperinkeräykseen (tai säästää vähän tilaa vievänä muistona pöytälaatikossa). Lahjasi antaisi tilaisuuden ajatella syvällisesti, tarkastella maailmaa sellaisena kuin se on, tutkia tunteita, edistää hyvinvointia ja terveyttä, jakaa esteettinen kokemus, lohduttautua ja viihtyä. Et antaisi tilaisuutta ainoastaan lahjan saajalle vaan myös itsellesi ja musikaalin tekijöille, koko musikaalin suurelle taustajoukolle ja ajasta irroten myös tuleville musikaalityöryhmille.
Nahkatakkinen tyttö -musikaali lunastaa ihmisten tärkeimpinä pitämät taiteen tehtävät. Lahjan saaja voi olla kuka vaan: perheenjäsen, sukulainen, ystävä, tuttu, henkilöstö, pomo, tai vaikka tuntematon, niin kuin jonkin yläkoulun 9. luokka tai nuori, joka jäisi ilman joululahjaa, ellei Pelastusarmeijan joulupatakeräys tai Joulupuu -keräys toimittaisi anonyymin lahjoittajan lahjaa perille. Lahjan saaja voisi olla myös sellainen kulttuurin harrastaja, joka ei ole koskaan käynyt teatterissa. Heitä on Suomen kulttuurirahaston tutkimuksen mukaan 7 prosenttia.

Susanna Metsälä
Tuotantokoordinaattori